Kun mitään ei näy, Arto Ylinen on onnistunut työssään – kosteuden ja pölyn hallinta ratkaisee rakennuksen terveellisyyden 

Kosteuden ja pölyn hallinta työmailla voi ratkaista sen, tuleeko uudesta koulusta terveellinen vai ei. Tampereen Tilapalveluissa työskentelevä Arto Ylinen haluaa tarttua ongelmiin jo ennen kuin ne syntyvät. 

Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan asiantuntijan Arto Ylisen työ ei näy rakennuksen käyttäjille – eikä sen kuulukaan näkyä. Juuri silloin kaikki on mennyt niin kuin pitääkin. 

“Rakennuksen laatu ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa ja työmaan arjessa. Jos asiat hoidetaan huolella, ongelmia ei pääse syntymään”, Ylinen sanoo. 

Ylisen tehtävänä on kehittää kosteuden- ja puhtaudenhallinnan toimintamalleja ja varmistaa työmailla käytännön toteutus. Käytännössä se tarkoittaa kierroksia rakennuskohteissa, suunnitelmien ja riskien arviointia, palavereita urakoitsijoiden kanssa sekä tarkastuksia ennen tilojen luovutusta. 

“Teen kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävää useissa hankkeissa. Dokumentoin ja varmistan, että asiat hoidetaan niin kuin on sovittu. Puhtaudenhallinnassa työskentelen yhteistyössä puitesopimuskumppaneiden kanssa, erityisesti työmaan loppuvaiheessa”, Ylinen kertoo. 

Ilmastonmuutos haastaa uudella tavalla  

Viime vuosina rakennusalalla on jouduttu reagoimaan uusiin haasteisiin. Yksi niistä on ilmastonmuutos. 

“Kesät ovat muuttuneet kosteammiksi ja rankkasateet ovat arvaamattomia. Jos sääsuoja poistetaan työmaalta liian aikaisin ja sade yllättää, vesi voi päästä rakenteisiin. Siitä voi tulla iso ongelma”, Ylinen kertoo. 

Sadevesien hallinta ja maanpinnan kaadot ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi suunnittelussa. Työmaiden on kyettävä varautumaan poikkeaviin sääoloihin, jotka yleistyvät jatkuvasti. 

Tulevaisuuden sääolosuhteet on huomioitava jo suunnittelupöydällä. 

”Meidän on varauduttava olosuhteisiin, joita ei ennen ole tarvinnut ottaa huomioon. Se on iso muutos alalle – ja samalla mahdollisuus tehdä parempaa rakennustyötä”, Ylinen sanoo. 

Kosteudenhallinnan tueksi käytetään Kuivaketju10-toimintamallia, joka listaa yleisimmät riskit ja ohjaa niiden hallintaan. Tampereella malli on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien, ja siitä on tullut osa kaupungin rakennushankkeiden laatutyötä. 

“Malli toimii hyvänä muistilistana. Olen mukana myös Rakentamisen Laatu RALA ry:n kehitysfoorumissa kehittämässä sitä eteenpäin”, Ylinen kertoo. 

Kuivaketju10 ei rajoitu pelkästään rakennusvaiheeseen, vaan se kattaa myös rakennuksen käytön aikaisen seurannan. Käyttäjille ja huollolle annetaan ohjeistus rakennuksen huoltamiseen ja käyttöön, jotta se pysyy kunnossa ja terveellisenä pitempään. 

Ongelmien tutkimisesta niiden ehkäisyyn 

Ylinen on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja rakennusterveysasiantuntija. Ennen nykyistä työtään hän työskenteli sisäilmatutkimusten parissa. 

“Olin mukana selvittämässä, mikä on mennyt pieleen valmiissa rakennuksissa. Lopulta kiinnostuin enemmän siitä, miten ongelmat voitaisiin estää jo rakennusvaiheessa.” 

Hän uskoo, että ongelmien ehkäisy on vaikuttavampaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen. Kun riskit tunnistetaan ja hoidetaan ajoissa, lopputulos on sekä terveellisempi että taloudellisempi. 

“Sisäilmaongelmien taustalla on usein joko kosteus tai rakennuspöly. Kun ne saadaan hallintaan, ei käyttäjille tule oireita eikä tila jää vajaakäytölle.” 

Taustasta on hyötyä Ylisen nykyisessä työssä. Erityisesti perusparannuskohteet vaativat kokemusta. Haitta-aineet, vanhat vauriot tai erilaiset materiaalit on osattava tunnistaa ja huomioida. Yllätyksiä voi tulla vastaan milloin tahansa. 

Ala on kehittynyt – ja kehittyy edelleen 

Rakentamisessa on meneillään muutos. Työmaat ovat aiempaa siistimpiä, puhtaudenhallinta otetaan tosissaan ja urakoitsijat tuntevat laatustandardit. 

“Aiemmin ajateltiin, että rakennustyömaa nyt vain on pölyinen. Nyt siisteyteen kiinnitetään huomiota aivan eri tavalla”, Ylinen arvioi.  

Tietoisuus riskeistä on lisääntynyt. Esimerkiksi rakennuspölyn sisältämä kvartsi on syöpävaarallinen aine, joka vaarantaa sekä työntekijöiden että tulevien käyttäjien terveyden, jos tiloja ei puhdisteta kunnolla. 

“On tärkeää ymmärtää, että siivous ei ole työmaan loppusilaus, vaan osa rakentamisen laatua ja turvallisuutta.” 

Myös digitalisaatio on tehnyt tuloaan alalle. Reaaliaikainen dokumentointi, hälytysrajoilla toimivat mittarit ja mobiilijärjestelmät tukevat laadunvarmistusta käytännössä. 

”Rakennusprosessin aikainen valvonta on helpottunut huomattavasti. Nykyään voidaan seurata tilannetta jatkuvasti ja reagoida ajoissa, jos jokin menee väärään suuntaan.” 

Työ vaikuttaa – ja se motivoi 

Ylisen mukaan hänen työnsä ydin on mahdollisuus vaikuttaa tilojen terveellisyyteen jo rakennusvaiheessa. Hän voi yhdistää päivittäisessä työssään teknisen osaamisen, käytännön ongelmanratkaisun ja pitkäjänteisen kehittämisen. 

”Parasta työssäni on, että saan olla mukana varmistamassa koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten tilojen turvallisuutta. Tiedän, että työlläni on merkitystä.” 

Työmaiden rinnalla kulkee myös aktiivinen arki. Tampereella asuva Ylinen viettää vapaa-aikaa perheensä kanssa, remontoi kotia ja harrastaa kung fu’ta. 

”Treenaan pari-kolme kertaa viikossa ja vedän myös nuorten ryhmää. Se on hyvää vastapainoa työmaan rytmille.”